Tiedolla johtamista myös Pirkanmaalle

Suomessa on kaikkiaan 21 hyvinvointialuetta (+ Helsinki), joiden tehtävänä on järjestää alueellaan sosiaali- ja terveyspalvelut kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021; 4 §) sanotaan, että "Hyvinvointialueen on suunniteltava ja toteutettava sosiaali- ja terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää". Saman lain 29 § toteaa, että "Hyvinvointialueen on seurattava alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä väestöryhmittäin, järjestämänsä sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetta, saatavuutta, laatua, vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta, asiakkaiden palvelujen yhteensovittamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja tuottavuutta. Hyvinvointialueen on verrattava tätä tietoa vastaavaan muita hyvinvointialueita koskevaan tietoon. Hyvinvointialueen on hyödynnettävä edellä mainittua tietoa järjestämisvastuullaan olevan sosiaali- ja terveydenhuollon tietojohtamisessa toiminnan, tuotannon ja talouden ohjauksen, johtamisen ja päätöksenteon tukena".

Hyvinvointialueet ovat toisin sanoen itsenäisiä toimijoita, niiden on itse otettava selko siitä, millaisia sosiaali- ja terveyspalveluja alueen väestö tarvitsee, kuinka paljon se niitä tarvitsee ja miten palvelut järjestetään mahdollisimman tehokkaasti, taloudellisesti ja vaikuttavasti. Tähän kaikkeen hyvinvointialue tarvitsee tutkittua tietoa, jota on tuotettava ja käytettävä johtamisen välineenä jatkuvasti. Tutkitun tiedon on oltava kaiken toiminnan lähtökohtana.

Hyvinvointialueiden toiminta alkoi vasta pari vuotta sitten, joten meidän on oltava kärsivällisiä ja armollisia arvioidessamme työn onnistumista. Kritiikki on kuitenkin aina välttämätöntä, jotta menisimme eteenpäin ja oikeaan suuntaan. Pari pointtia on siis paikallaan.

Nykyisin on muodikasta puhua strategisesta johtamisesta. Käsitteen määrittely tuntuu olevan jokseenkin sekavaa mutta ajatuksena lienee se, että organisaation tulee määritellä toimintaansa ohjaavat perustavoitteet, tunnistaa sisäinen ja ulkoinen toimintaympäristö ja arvot, joiden varassa toimitaan. Pirkanmaan hyvinvointialueen strategiastrategiset kärkiteemat ovat; "tärkeintä ihminen", "yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevat ja vaikuttavat palvelut", "hyvinvoivat työntekijät" ja "yhdessä yhteentoimiva hyvinvointialue". Nämä tavoitteet on asetettu yhteistyössä luottamushenkilöiden, asukkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien kesken. Ihan hyviä ja yleviä tavoitteitahan nuo ovat mutta tutkijana kaipaisin enemmän konkretiaa. Suorastaan surkuhupaisalta tuntuu lukea 12.11. 2024 päivättyä Pirkanmaan hyvinvointialueen strategian toimeenpano-ohjelman väliarviointia, jossa haastateltiin Pirhan johtavia viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. Vastaajilta yksinkertaisesti kysyttiin, kuinka tärkeinä he pitivät strategian tavoitteita ja kuinka hyvin he katsoivat niihin päästyn. Sekä viranhaltijat että päättäjät pitivät tavoitteita pääosin hyvinä. Viranhaltijat olivat myös pääosin tyytyväisiä tavoitteiden toteutumiseen, päättäjät olivat tässä suhteessa kriittisempiä. Kysyttiin siis, kuinka meni omasta mielestä! Tämä ei voi olla oikea tapa arvioida Pirhan toiminnan tuloksellisuutta eikä vastaa millään tavalla lain edellyttämää velvoitetta seurata alueen väestön hyvinvointia ja sitä, kuinka hyvin palvelut vastaavat väestön palvelutarpeita.

Onneksi meillä on kuitenkin THL ja sillä lakiin kirjattu velvollisuus laatia vuosittain asiantuntija-arviot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä hyvinvointialueittain, yhteistyöalueittain ja valtakunnallisesti. Viime syksynä julkaistiin THL:n laatima alueellinen asiantuntija-arvio sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Pirkanmaan hyvinvointialueella. Arviossa hyödynnetään laajasti erilaisia rekisteri- survey ja laadullisia aineistoja. En lähde tässä referoimaan raportin sisältöä, joka löytyy täältä. Totean vain, että lähtökohtaisesti on erinomainen asia, että tällaisia tutkimukselliseen lähestymistapaan tähtääviä raportteja laaditaan säännöllisesti kaikilta hyvinvointialueilta. Näissä raporteissa arvioidaan ja ennakoidaan mm. palvelutarpeen muutoksia, palvelujen saavutettavuutta ja kustannusten kehitystä.

Hyvinvointialueen omaa tutkimustyötä kuitenkin tarvitaan. Jos halutaan toimia aidosti itsenäisellä tavalla ja luotetaan omaan suunnittelu- ja kehitystyöhön, on aivan välttämätöntä suuntautua myös hyvinvointialueen omaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. THL tuottaa erinomaisia työkaluja tätä työtä varten mutta työkaluja on käytettävä ihan itse ja tavalla, joka voi olla myös kriittinen suhteessa valtionvarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tietotarpeisiin ja intresseihin.

Lisäksi laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021; 7 §) sanotaan, että hyvinvointialueella on laadittava aluevaltuustolle valtuustokausittain alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma, jolla seurataan asukkaiden elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tämäkin lakiin kirjattu velvoite korostaa hyvinvointialueen velvollisuutta itsenäisesti tuottaa tietoa väestön hyvinvoinnista ja alueella tuotetuista hyvinvointipalveluista. Itse asiassa hyvinvointikertomuksen pitäisi toimia hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokoavana strategisena asiakirjana eli Pirhankin strategian pitäisi perustua hyvin tehtyyn hyvinvointikertomukseen, joka pohjautuu tutkittuun tietoon. Pirhan hyvinvointikertomus löytyy tästä ja jokainen voi itse arvioida, kuinka hyvin se onnistuu tehtävässään ja mikä on Pirhan strategian ja alueen asukkaiden hyvinvoinnista tuotetun tiedon välinen suhde. Vertailun vuoksi esimerkiksi naapurimme Varhan hyvinvointikertomus löytyy tästä.