Pirkanmaa -projekti

Hyvinvointialueiden tulisi tehostaa toimintaansa ja hillitä menojensa kasvua. Pyrkimys on mielestäni varsin ymmärrettävä.
Jos haluamme tehostaa hyvinvointialueemme toimintaa, meidän on tiedettävä näkyistä paremmin mikä on pirkanmaalaisten hyvinvoinnin tilanne suhteessa koko maahan ja muihin hyvinvointialueisiin. Mihin asioihin meidän on erityisesti keskityttävä palvellaksemme mahdollisimman hyvin väestön tarpeita? Kysymys ei ole helppo johtuen juuri siitä, että pirkanmaalaisten hyvinvointia koskeva tutkimustyö on pahasti laiminlyöty. THL toki tekee hyvää työtä tarjoamalla välineet tutkimus- ja kehittämistyölle mutta työ on tehtävä jokaisella hyvinvointialueella itsenäisesti, myös Pirkanmaalla.
Valtaosa Pirhan rahoista kuluu sairauksien hoitoon. Katsotaan siis hiukan väestön sairastavuutta THL:n julkaiseman Kansallisen terveysindeksin tietojen valossa. Kaikki sairaudet huomioiden pirkanmaalaisten sairastavuus on maan keskitasoa eli siinä mielessä lähtökohta on kohtuullisen hyvä. Kuitenkin jos katsotaan tilannetta sairausryhmittäin, kuva muuttuu moniulotteisemmaksi: maan keskiarvojen yli mennään esimerkiksi keuhkosairauksissa, alkoholisairauksissa, tuki- ja liikuntaelinsairauksissa sekä diabeteksessa. Jos haluamme käyttää vähiä resursseja tehokkaasti, eikö meidän tulisi kiinnittää huomiomme juuri niiden sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn, jotka ovat meille pirkanmaalaisille tyypillisiä?
Pohjois-Karjala -projektin aloittamisesta on kulunut yli 50 vuotta. 1970-luvun alussa havahduttiin tosiasiaan, että suomalaisten sairastavuudessa on huomattavia alueellisia eroja. Terveystilanne oli vakava erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Miesten sydäntautikuolleisuus oli näillä alueilla suurinta maailmassa. Tutkimukset osoittivat, että elintavoilla on selvä yhteys sydän- ja verisuonitautien esiintyvyyteen. Siispä hankkeessa keskityttiin elintapamuutoksiin, erityisesti tupakoinnin vähentämiseen sekä kovien rasvojen ja suolan käytön vähentämiseen. Tulokset olivat huiman hyviä. Jo muutamia vuosia hankkeen aloittamisen jälkeen väestön sydäntautikuolleisuus alkoi nopeasti vähentyä paitsi Pohjois-Karjalassa, myös koko maassa. THL:n tietojen mukaan vuodesta 1972 työikäisten miesten ennenaikainen sydäntautikuolleisuus on vähentynyt yli 80 prosenttia.
Ennaltaehkäisevä työ on kiistatta tehokkain tapa ehkäistä sairastavuutta ja vähentää sairauksista aiheutuvia inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. En tiedä, onko kukaan laskenut kuinka paljon Pohjois-Karjala -projekti on säästänyt maamme terveydenhuoltomenoja vuosikymmenten aikana mutta summan täytyy olla miljardiluokkaa. Ennaltaehkäisevän työn tulokset eivät näy välttämättä yhdellä hallituskaudella mutta pitkän aikavälin tulokset voivat olla todella hyviä, jos työ perustuu tutkittuun tietoon sairauksien ja elintapojen välisistä yhteyksistä. Eikä kysymys ole vain sairauksien ehkäisemisestä vaan sama periaate koskee kaikkea hyvinvointia, oli sitten kysymys vaikkapa riittävästä toimeentulosta, turvallisuudesta tai yhteisöllisyydestä. Hyvinvoinnin puutteilla on omat syynsä ja jos nämä syyt tunnetaan, hyvinvointiin voidaan vaikuttaa myönteisellä tavalla.
Emmekö siis perustaisi Pirkanmaa -projektin? Selvittäisimme, mistä löytyvät pirkanmaalaisten hyvinvoinnin suurimmat puutteet ja laatisimme ennaltaehkäisevän työn ohjelman, joka ulottuu paljon pidemmälle kuin nykyisen hallituksen ohjelma. Hätäisillä palvelujen leikkauksilla voidaan saada aikaan enemmän vahinkoja kuin hyötyjä. Hyvinvoinnin juurisyiden selvittämisellä ja niihin puuttumisella voidaan saada aikaan kestäviä tuloksia niin niin väestön hyvinvoinnin kuin palvelujen aiheuttamien kustannustenkin näkökulmasta.